Elsie M. Hale

Elsie Madeleine Hale syntyi pieneen kaupunkiin Minnesotaan perheensä kuopukseksi. Sisarukset Valerie (-85) ja Jamie (-88) olivat pienimmäisen syntyessä jo sen verran isoja, että uuteen tulokkaaseen suhtauduttiin innolla. Valerie oli mielissään nuoremmasta siskosta, jonka voisi myöhemmin valjastaa mukaan prinsessaleikkeihin. Tytön suureksi harmiksi niin ei kuitenkaan käynyt. Elsie ei kiinnostunut teekutsuista, tylliunelmista tai pastelliväreistä, vaan tuo tykkäsi mieluummin potkia jalkapalloa veljensä kanssa takapihan nurmikolla tai selailla sarjakuvia. Taisipa se vintiö kerran myös piirtää isosiskonsa Barbielle näyttävät viikset ja saksi samalla nuken pitkät kutrit polkaksi. Siitä hyvästä äiti takavarikoi Elsieltä Pokemon-kortit viikonlopuksi eikä temppu enää sen jälkeen toistunut.

Halen perheen vanhemmat palvoivat lapsiaan. Kaikki töistä liikenevä aika pyhitettiin perheen yhteiseksi ja kesäisin oli tapana vetäytyä yhtenä laumana mökin rauhaan pariksi viikoksi ennen koulujen alkua. Eric-isä oli Shoreviewin High Schoolin rehtori ja taustaltaan matematiikan opettaja, joka piti huolen siitä, että lapset oppivat säntillisesti noudattamaan yhteisiä pelisääntöjä ja jaksoivat tehdä läksynsä. Kelly-äiti oli taas leipuri, joka pyöritti kohtalaisen hyvin menestyvää kahvilaa Shoreviewissä, jonka perhe omisti. Butterscotch’s oli perheen jokaisen mukulan ensimmäinen kesätyöpaikka. Siellä myös Elsie vietti nuoruutensa kesät tiskaamassa ja tarjoilemassa. Hän osaa pyöräyttää kaiken maailman chai latet ja cappuccinot, mutta leipomon puolelle tytöllä ei ollut pääsyä. Perheen kahvila on varmasti osasyynä siihen, miten Elsiestä tuli erittäin perso makeisille ja leivonnaisille. Butterscotch’sin kuppikakut ovatkin Elsien suurin heikkous. Kelly lähettää Minnesotasta aina kerran kuukaudessa tyttärelleen selviytymispakkauksen New Yorkiin, joka sisältää vähintäänkin viikon annoksen rakkaudella leivottuja kuppikakkuja.

Tytön lapsuus pyöri jalkapallon ympärillä. Elsie pelasi paikallisessa junioriliigassa hyökkääjän paikalla yhdessä veljensä kanssa. Eric löysi työkiireistään huolimatta aina aikaa lasten kuskaamiselle futistreeneihin ja viikonloppuisin koko perhe oli tuttu näky nurmikentän laidalla kannustamassa Elsietä ja Jamieta peleissä. Valerie ei innostunut samalla tavalla urheilusta, sillä hän soitti pianoa. Vuosien harrastuneisuuden jälkeen Valeriesta kehittyi varsin taitava muusikko ja tämä löysi musiikin parista itselleen ammatin, kun hän opiskeli musiikinopettajaksi. Jamie oli lapsuudessa kovasti sitä mieltä, että hänestä tulisi jalkapalloilija. 13-vuotiaana velipojan polvessa alkoi kuitenkin ilmetä harmillisen loukkaantumisen jälkeen ongelmia ja ammattiurheilijaa hänestä ei tullut. Urheilun parissa Jamie kuitenkin pysyi, sillä hänestä tuli lääkisopintojen jälkeen Minnesota Wildin urheilulääkäri. Laji tosin vaihtui jalkapallosta jääkiekkoon. Jamie muistaa pikkusiskoaan joka vuosi Minnesota Wildin kausilipuilla, joista Elsie on kovin mielissään.

Elsie ei haaveillut ammattiurheilijan urasta, vaikka pelikentillä viihdyttiinkin vapaa-ajalla. Hän ei oikeastaan haaveillut mistään erityisestä. Koulussa lempiaine saattoi vaihtua parin kuukauden välein, milloin mistäkin syystä. Koulumenestykseen se ei tosin vaikuttanut, sillä Elsie luki kilttinä tyttönä aina läksynsä ja vähän ylimääräistä – kiitos rehtori-isänsä, joka tahattomasti saattoi aiheuttaa perheen junioreille pieniä suorituspaineita. Lopulta high schoolissa tyttö hurahti psykologiaan ihan tosissaan. Uteliaana persoonana Elsietä kiehtoi ihmisluonteen penkominen ja tutkiminen, joka tuntui juuri silloin siltä omalta jutulta. Ei tullut siis yllätyksenä, kun tämä pääsi high schoolin jälkeen Minnesotan yliopistoon St. Pauliin opiskelemaan sosiaalipsykologiaa. Niinpä Elsien pieni omaisuus ahdettiin muuttolaatikoihin kesänä 2009 ja Shoreviewin tyttö lähti ensimmäistä kertaa kokeilemaan elämää isossa kaupungissa.

Aluksi Elsie aristi uutta elämänvaihettaan – eihän tyttö ollut Shoreviewissä koskenut mihinkään omenamehua vahvempaan tavaraan ja opiskelijakulttuuri tuntui piirtyvän keskikaljan ja pilven polttelun ympärille. Arkailun jälkeen oma porukka kuitenkin löytyi ja opiskelijaelämäkin alkoi maittaa. Bileiden välissä tankattiin tunnollisesti tenttikirjojen viisauksia päähän ja jokaiselle luennolle lähtökohtaisesti raahauduttiin, podettiin sitten krapulaa tai ei. Luennoilta löytyi myös Elsien ensimmäinen poikaystävä Michael, joka sattui myös opiskelemaan sosiaalipsykologiaa. Suhde kesti kaksi vuotta, kun sitten kasvettiin jostain syystä erilleen. Samoihin aikoihin Elsie alkoi epäröidä omaa pääainevalintaansa. Hän ei ollut täysin vakuuttunut siitä, löytäisikö hän itselleen mieleistä hommaa sosiaalipsykologian parista, vaikka se muuten kiinnostikin. Elsie kaipasi jotain käytännönläheistä tulevaisuutta itselleen, jossa pääsi näkemään oman työnsä tulokset heti ja likaamaan kätensä välillä. Tutkiskelun jälkeen ajatus poliisin urasta alkoi houkuttaa ja tuntua luontevalta. Ajatus kypsyi toisen lukuvuoden loppuun mennessä ja Elsie päätti anoa siirtoa kriminologiaan. Siirto myönnettiin, joten kolmantena vuonna Elsie aloitti opintonsa kirjaimellisesti puhtaalta pöydältä. Jonkin verran hyväksilukuja edeltävistä opinnoista ansaittiin, mutta seuraavat vuodet yliopistossa päntättiin silti erittäin intensiivisesti ja opiskelijariennot saivat jäädä menneisyyteen. Ja hyvä niin, sillä varsinkaan kriminologiassa ei poissaoloja tai krapulaisuutta katsottu suopeasti. Lopulta vuonna 2013 Elsiellä oli valmis tutkinto kourassaan, jonka siivin päästiin Minneapolis Police Academyyn jatkamaan opintoja. Hyvien suositusten saattelemana akatemiasta tie jatkui työelämään, kun Elsie aloitti 2014 Maplewoodin kaupungissa poliisina. 38 000 asukkaan kaupunki ei ollut ensisijainen sijoitustoive nuorelle poliisikokelaalle, mutta avattuun mahdollisuuteen tartuttiin mukisematta.

Maplewoodissa Elsie sai ensimmäisen kerran törmätä kunnolla poliisipiirien ennakkoluuloihin. Toki hän oli jo nuorena tyttönä saanut jalkapallossa osansa ennakkoluuloista ja joutunut todistelemaan muille omaa paikkaansa, mutta poliisina se mittakaava oli jotain täysin eri luokkaa. Heti ensimmäisen viikon jälkeen hän sai itselleen lisänimen ”Bubbles”, koska joku etsiväsetä oli keksinyt, että Elsie muistutti Powerpuff Girls -sarjan blondia saparopäätä. Vaadittiin lehmän hermoja, että sitä vähättelyä ja tytöttelyä kesti. Vähitellen Elsie alkoi ansaita asemassaan kunnioitusta, kun hän sinnikkäästi jaksoi lyödä luun kurkkuun sedille ja pitää puoliaan vanhempia herroja vastaan. Bubbles-lisänimestä ei silti päästy eroon ennen kuin Elsie sai työtarjouksen kahden vuoden palveluksen jälkeen St. Pauliin murha- ja ryöstöyksikössä etsiväksi, mikä oli naiselle suuri helpotus. St. Paulissa oli isommat piirit ja haastavammat jutut – ja erityisesti jälkimmäinen motivoi Elsietä urallaan eteenpäin. Elsie oli työssään erityisen huolellinen ja sopivan by the book -tyylinen tyyppi, jota kaivattiin vastapainoksi välillä niille kavereille, joilla oli taipumusta herkempään liipasinsormeen. Opintotaustojensa ansiosta Elsie myös osasi fundeerata rikollisten maailmankuvaa eri tavoin kuin useat sotilastaustaiset kollegansa. Hän viihtyi murha- ja ryöstöyksikössä hyvin, mutta huomasi taas muutamaan vuoden jälkeen kaipaavansa lisää haastetta. Niinpä ei tarvittu kauaa miettiä seuraavaa liikettä, kun eräs päällikkö vihjaisi naiselle NYPD:ssä avoinna olevasta paikasta tiedusteluyksikössä. Elsie valittiin tehtävään ja muutto New Yorkiin oli edessä toukokuussa 2018.

Hyppy New Yorkin kokoiseen kaupunkiin jännitti vähemmästäkin. Elsien perhe ja ystävät olivat tukevasti Minnesotassa, eikä hän tuntenut New Yorkissa ketään. Uudet tuttavuudetkin rajoittuvat NYPD:n piireihin, kun muihin ihmisiin ei ole ehditty tutustumaan. Kotiutuminen uuteen kotikaupunkiin on edennyt muutamassa kuukaudessa niinkin pitkälle, että muuttolaatikot on purettu onnistuneesti Brooklyniin ja korttelin parhaat pikaruokaravintolat on koluttu läpi. Tiedusteluyksikössä riittää kuitenkin kylliksi haastetta pitämään etsivän mielen kiireisenä, ainakin toistaiseksi.

Elsie on oikea social butterfly - ystävällinen, helposti lähestyttävä ja elämäniloinen nuori nainen. Onnellinen lapsuus rakastavassa perheessä on muovannut Elsielle titaanisen itsetunnon ja paksun nahan, mikä on myös vahva osa hänen luonnettaan. Välillä rehellinen suorasanaisuus saattaa vaikuttaa jopa röyhkeydeltä, vaikka se ei olekaan tarkoituksena. Ainakaan yleensä. Elsie ei epäröi sanoa vastaan, kun hän on eri mieltä. Pieni tahdikkuus voisi olla tosin ihan paikallaan, sillä jotkut asiat olisi joskus parempi jättää sanomatta.

Suurin tragedia, jonka Elsie on henkilökohtaisessa elämässään toistaiseksi joutunut kohtaamaan, on perheen novascotiannoutajan jääminen auton alle Elsien ollessa 10-vuotias. Silti vaikeiden asioiden kohtaaminen ei tuota Elsielle ongelmia. Hänet on pienestä pitäen opetettu puhumaan tunteistaan ja käsittelemään niitä siten, ettei mitään jää patoutumaan tai kummittelemaan mielen perukoille. Ystävilleen Elsie on hyvä kuuntelija, joka tarjoaa apuaan pyytämättäkin. Toisinaan Elsien avuliaisuus saatetaan tulkita turhan tungettelevaksi, varsinkin jos avun vastaanottajana sattuu olemaan vähän sulkeutuneempi persoona.

Jo futislikkana Elsie oppi kehittämään itselleen fuck this -asenteen, kun hän kohtasi ennakkoluuloja, jotka liittyivät hänen ulkomuotoonsa. Siitä asenteesta on ollut erityisen paljon iloa nykyisessä ammatissa. Usein kollegojensa rinnalla pienikokoiselta ja heiveröiseltä näyttävä naikkonen kohtaa päivittäistä vähättelyä. Elsiellä on pitkä pinna ja loukkauksiksi tarkoitetut sanat kuitataan tyynellä vittuilulla takaisin. Elsie voi yleensä luottaa siihen, että sillä saadaan toisen leipäläpi tukittua, eikä muita keinoja tarvita. Tosissaan provosoitumaan Elsietä ei saa niin helposti, vaikka tiettyyn pisteeseen mentäessä sekin kyllä tapahtuu. Silloin voi mennä takuuseen siitä, että naisen sanainen arkku avautuu, eikä jälki ole kovin kaunista.

Rehtorin kasvattamasta tytöstä ei koskaan kuoriutunut auktoriteettiongelmaista kapinallista. Elsie ymmärtää roolinsa lainvartijana, eikä lähtisi lakia omassa asemassaan venyttämään. Etsivä ei voi henkilökohtaisesti sietää "dirty cop" -tyyppisiä kollegoja, jotka liikkuvat toiminnassaan epäeettisyyden ja korruptoituneisuuden rajamailla. Hän pitää valtion instituutioita suuressa arvossa ja uskoo vahvasti oikeuslaitokseen, eikä sen takia suhtaudu täysin coolisti kun joku uhkaa romuttaa sen mielikuvan. Elsie ei ole tietenkään täysin tietämätön järjestelmän vioista, ja oikeastaan sen takia hän ottaakin oman roolinsa niin suurella vakavuudella.

Terve kyseenalaistaminen on ominaisuus, jonka Elsie on omaksunut vuosien varrella. Se pitää etsivän myös vireänä ja motivoituneena työhönsä. Jopa tunnollisen suorittajatyypin on pysähdyttävä miettimään mitä, miksi ja minkä takia aina silloin, kun kokee sen tarpeelliseksi. Erityiseksi tehtäväkseen Elsie on ottanut työnsä puolesta ummehtuneiden käytäntöjen päivittämisen nykypäivään. Välillä hän on onnistunut siinä hyvin, välillä taas epäonnistunut ja saattanut suututtaa siinä samalla jonkun kaavoihinsa kangistuneen vanhemman konstaapelin. Sääntöjä lähtökohtaisesti noudatetaan aina, mutta jos jokin sääntö ei vaan toimi, niin sitä on muutettava. Tärkeintä Elsielle kuitenkin on, että hän pysyy tekemään työnsä mahdollisimman hyvin ja parantamaan ehkä siinä samalla maailmaa. Toisten muroihin kuseminen ei ole koskaan Elsien tarkoitusperien mukaista, mutta ei täysin sokea sääntöuskovaisuuskaan.

Elsien pukeutuminen on hyvin rentoa ja vapaamuotoista. Mukavat neuleet, käytännölliset hupparit ja simppelit t-paidat hallitsevat naisen vaatekaappia. Jalkoihin vedetään lähes poikkeuksetta aina farkut jalkaan. Hametta Elsien päältä ei löydy ikinä. Mekkoja ehkä, mutta ainoastaan vapaa-ajalla ja hienoimmissa tilaisuuksissa. Sama pätee myös jalkineisiin - käytännöllisyys edellä on mentävä, sillä eihän konnien perässä juoksemisesta tulisi mitään piikkikorot jalassa.

Pieni ja siro ulkomuoto hämää usein rikollisia, kun 168 senttisen neitosen oikeasta koukusta lähteekin tarpeeksi voimaa lyömään tajun kankaalle. Hyvästä lihaskunnosta pidetään huoli päivittäisillä treeneillä ja lenkeillä, kuten ammatinkuvaan kuuluu. Kapeat lantiot ja pienet rinnat eivät tee Elsiestä mitään klassisen naiseuden ihannekuvaa, eikä hän sellaiseen ole koskaan pyrkinytkään.

Hiukset ovat luonnollisesti tummanvaaleat ja taipuisan laineikasta sorttia. Elsie on aina pitänyt hiuksensa pitkänä, suunnilleen lapaluihin asti ulottuvina. Välillä ne on kiedottu poninhännälle, mutta usein hiukset saavat olla vapaana. Elsie ei ole koskaan värjännyt hiuksiaan ja ne ovat terveessä kunnossa - mitä nyt talvisin ovat yleensä vähän enemmän pörrössä.

Sydämenmuotoisilta kasvoilta löytyy yleensä hyvin kevyt meikki. Ohut kerros meikkivoidetta tasoittamaan kasvojen punoitusta ja huulilla sävytettyä huulirasvaa. Muodollisemmissa tilaisuuksissa Elsiellä saattaa olla sinisiä silmiä reunustamassa mustaa ripsiväriä ja huulilla kirkkaanpunaista huulipunaa, ehkä jopa aavistus aurinkopuuteria poskipäitä korostamassa. 27-vuotiaan etsivän ihonhoitorutiineihin kuuluu nykyään myös ryppyvoiteet sun muut kirkastusmömmöt, joilla yritetään aktiivisesti hillitä tummien silmänalusten syntymistä, joita pitkät työpäivät tuovat tullessaan.

---

Pelaajana Fiia | FC: Tracy Spiridakos | RPG: F*ck New York With Lies